Uusi tutkimus todistaa, että kaikista 1400 DNA-testatusta MSC-merkitystä tuotteesta ainoastaan alle 1 prosentti oli merkitty väärin. Globaalisti tämä luku merenelävissä on 30 prosentin luokkaa. Tulos, joka julkaistiin Current Biology nimisessä tiedejulkaisussa, tarkoittaa että MSC:n ympäristömerkintäohjelma taistelee tehokkaasti ruokaväärennöstä vastaan.
MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon standardointiorganisaatio kestävälle kalastukselle ja luonnonvaraisten merenelävien toimitusketjun jäljitettävyydelle. Ainoastaan jos kaikki toimitusketjun toimijat kalastuksesta lähtien ovat sertifioituja, voidaan merenelävät, joita myydään kaupoissa, kalatiskeissä tai ravintolassa myydä MSC-merkittyinä.
“Merenelävien toimitusketjujen haavoittuvaisuudesta, lajien tahallisesta väärinmerkitsemisestä ja väärennöksistä ollaan erittäin huolissaan. Aikaisemmin tähän ovat sisältyneet myös jotkut kaikkein suosituimmista lajeistamme, kuten turska, jota on korvattu kasvatetulla pangasiuksella. Tämä voi todella vaarantaa sekä kuluttajien luottamuksen että ponnistukset vastuullisten kalastusyritysten ylläpitämiseksi,” sanoo Jaco Barendse, MSC, artikkelin johtava tutkija.
Lajien tunnistaminen
DNA-testausta käytetään lajien väärinmerkinnän todentamiseksi. Tuore meta-analyysi yli 51 vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa testatuista 4500 kala- ja äyriäistuotteesta tuli siihen tulokseen, että noin 30 prosentissa laji ei ollut sitä, mitä se pakkausmerkinnän tai ruokalistan mukaan olisi pitänyt olla. Tässä uudessa tutkimuksessa, joka on tähän mennessä suurin ja kattavin, joka on tehty MSC-merkityistä tuotteista, MSC teki yhteistyötä TRACE Wildlife Forensics Networkin ja SASA (Science and Advice for Scottish Agriculture) Wildlife DNA Forensic unitin laboratorioiden kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin DNA-tunnisteita lajien tunnistamiseen 1402 MSC-merkityssä tuotteessa 18 maasta. Tuotteista 1389 todettiin oikein merkityiksi ja 13 virheellisiksi. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan alle 1 prosentti (0.92%) MSC-merkityistä tuotteista oli väärinmerkitty verrattuna globaaliin 30% keskiarvoon. Väärinmerkittyjä tuotteita löytyi sekä tuore- että pakastetuista tuotteista ja ravintoloista, pääosin Länsi-Euroopasta, sekä yksi tapaus USA:sta. Kaikki väärinmerkityt tuotteet olivat joko valkolihaista kalaa (turska, kummeliturska, hoki) tai kampeloita.
Väärinmerkintä vai petos?
Väärinmerkintään voi olla monta syytä. Tuote voidaan merkitä väärin tahattomasti silloin kun kala pyydetään, prosessoinnin aikana tai vaikka jos tuotemerkki tai kalalajista yleisesti käytettävä nimi on harhaanjohtava.
Petos taas tapahtuu silloin, kun laji vaihdetaan toiseen tahallisesti rahallisen edun saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa tyypillisesti sitä, että arvokkaampi laji vaihdetaan halvempaan. Petos saattaa olla kyseessä myös silloin, jos lajit, jotka ovat peräisin kestämättömästä tai laittomasta kalastuksesta myydään laillisesti pyydettyinä.
DNA-testeillä voidaan ainoastaan todentaa se, jos laji on vaihdettu, ei vahvistaa sitä onko kyseessä petos. Tämän mahdollistaa ainoastaan tuotteen jäljittäminen toimitusketjussa siihen kohtaan asti, jossa ongelma ilmeni.
MSC-merkityt tuotteet ovat jäljitettävissä
MSC:n jäljitettävyyssertifiointi edellyttää, että jokaisella jakelijalla, jalostajalla ja vähittäiskaupalla, joka myy sertifioituja mereneläviä, on oltava dokumentoitu jäljittämisjärjestelmä, jolla sertifioidut ja sertifioimattomat merenelävät pidetään erillään ja varmistetaan, että MSC-tuotteet ovat aina tunnistettavissa.
Tutkimuksessa havaittujen kolmentoista väärinmerkityn tuotteen kohdalla hankittiin tiedot kaikista toimitusketjun vaiheista. Jäljittämisessä selvisi, että vain kahdessa tapauksessa tuotteen vaihto sertifioimattomaan lajiin pystyttiin toteamaan tahalliseksi. Näissä tapauksissa vaihtoon oli selkeästi taloudelliset syyt. Petoksen tehneet osapuolet menettivät sertifikaattinsa. Muissa tapauksissa todettiin, että laji oli epähuomiossa määritelty väärin jo pyyntivaiheessa – todennäköisesti siitä syystä, että laji sekoitettiin toiseen myös pyydettävään samankaltaiseen lajiin. Näissä tapauksissa ei havaittu taloudellisia motiiveja.
Lisätietoja:
Johanna Vepsä, Marketing & Communications Manager, MSC Finland, [email protected], +358 50 570 8000
19 maaliskuuta 2019