Skip to main content

Kalastus on kestävää, jos meriin jätetään tarpeeksi kalaa ja elinympäristöjä sekä ekosysteemejä kunnioitetaan. Jotta tähän päästään, kalastuksen tulee olla hyvin hallinnoitua.

Miksi kestävä kalastus on tärkeää?

Ihmiset ympäri maailmaa saavat kalastuksesta toimeentulonsa. Merenelävät ovat myös elintärkeä ruoan ja ravinnon lähde. Yli kolmasosa maailman väestöstä käyttää mereneläviä proteiinin lähteenä, ja 38 miljoonaa ihmistä työskentelee kalastuksen parissa.

Jos kalastamme kestävästi, voimme taata ruokaturvan myös tulevaisuudessa ja auttaa poistamaan köyhyyden ja nälänhädän.

Kestämättömät kalastuskäytännöt, kuten liikakalastus, sääntelemätön kalastus ja liiallinen sivusaalis, ovat uhka merillemme.

Yli kolmasosa maailman kalakannoista on kalastettu yli kestävien rajojen, ja merenelävien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kestävä kalastus auttaa korjaamaan tilannetta ja varmistaa, että mereen jää riittävästi kalaa, jotta kalastusta voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Kalakantojen terveys pitkällä aikavälillä on myös elintärkeää, jotta kasvavan väestön ruokkimiseen saadaan runsaasti ravintoa. Jos kalastusta hoidettaisiin kestävästi, voitaisiin tuottaa 16 miljoonaa tonnia enemmän mereneläviä joka vuosi, mikä tarkoittaa riittävästi proteiinia 72 miljoonan ihmisen tarpeisiin maailmanlaajuisesti.

Sertifioitu kestävä kalastus voi myös vähentää maatalouden paineita proteiinin lähteenä. Merenelävien hiilijalanjälki on lisäksi keskimäärin pienempi kuin muiden eläinproteiinien.

Mitä on liikakalastus?

Kun liian suuri osuus kaloista pyydetään eikä mereen jää tarpeeksi aikuisia kaloja lisääntymään ja ylläpitämään tervettä populaatiota, on kalakanta ylikalastettu. Miten MSC torjuu liikakalastusta?

Mitä on liikakalastus?

Miten kalastus voi olla kestävää?

Tutkijat selvittävät, kuinka paljon kalaa voidaan pyytää ilman, että se vaikuttaa kalakannan terveyteen. Tämä edellyttää tietojen keräämistä kannan koosta, milloin ja missä laji kutee ja kuinka monta nuorta kalaa todennäköisesti selviää aikuisikään saakka. Tutkijat arvioivat myös kantaan mahdollisesti vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten muiden lajien saalistamista.

Kantojen suojelemiseksi liikakalastukselta voidaan toteuttaa myös erilaisia hoitotoimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi kalastuskielto kutuaikana ja kokorajoitusten asettaminen nuorten kalojen suojelemiseksi.

Kestävän kalastuksen keskeinen tekijä on myös pyyntivalvontasäännöiksi kutsuttujen varotoimenpiteiden käyttöönotto. Nämä edellyttävät saaliiden vähentämistä, jos kalakanta pienenee liikaa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kalakannat jaetaan useiden eri maiden kesken ja tarvitaan yhteisiä toimia liikakalastuksen estämiseksi.

Ne kalakannat, joita kalastetaan kestävästi, ovat myös runsaampia, kuin ne, joita ei kalasteta kestävästi.

“Meidän on hoidettava kalakantoja kestävästi maailmanlaajuisesti, jotta ne voivat jatkossakin tarjota ihmiskunnalle uusiutuvaa, terveellistä, edullista ja matalapäästöistä proteiinia.”

Rupert Howes

MSC:n toimitusjohtaja

Miten kestävä kalastus suojelee meriä?

Kestävä kalastus auttaa ylläpitämään terveitä ja monipuolisia meriekosysteemejä ja minimoi vaikutukset uhanalaisiin ja suojeltuihin lajeihin.

Kaikilla lajeilla on ainutlaatuinen rooli mertemme ekosysteemeissä, ja ne ovat osa petoeläinten ja saaliseläinten tasapainoista ravintoverkkoa. Yhden lajin häviäminen liikakalastuksen tai liiallisen sivusaaliin vuoksi voi vaikuttaa koko ravintoverkkoon.

Terveestä ekosysteemistä eivät hyödy ainoastaan kalakannat, vaan se tukee myös ilmaston sääntelyä. Hiilidioksidi liukenee ilmasta meriveteen ja kiinnittyy valtameren ekosysteemin eri elementteihin, kuten meriheinään, nilviäisten kuoriin ja kasvimaiseen planktoniin.

Ilmastonmuutoksella on jo nyt merkittävä vaikutus meriimme ja kalakantojen terveyteen, mikä tekee kestävästä kalastuksesta tärkeämpää kuin koskaan ennen.

Coral reef surrounded by small, colourful fish and light shining through surface of water

Miten kestävä kalastus voi minimoida ympäristövaikutukset?

Kalastus voi vaikuttaa muihinkin kuin vain kalastuksen kohteena oleviin lajeihin. Jos käytännöt eivät ole kestäviä, meriympäristöä voivat uhata esimerkiksi elinympäristöjen tuhoutuminen, pyydysten katoaminen ja ei-toivottu saalis.

Kalastuksessa tulisi olla käytössä käytäntöjä sivusaaliiden vähentämiseksi – tämä koskee muita kuin kalastuksen kohteena olevia kaloja ja äyriäisiä sekä merinisäkkäitä, matelijoita, sammakkoeläimiä ja merilintuja. Tällaisia käytäntöjä voivat olla esimerkiksi pyydysten muuttaminen, kalastuksen välttäminen alueilla, joilla tiedetään elävän tai vaeltavan ei-toivottuja tai uhanalaisia lajeja, ja käytäntöjen mukauttamisen vuorovaikutusriskin minimoimiseksi.

Merilintujen takertumista pyyntivälineisiin voidaan vähentää esimerkiksi laskemalla siimat ja verkot syvemmälle mereen ja kalastamalla yöllä päivän sijaan. Pyydyksiä voidaan myös muokata, jotta muut kuin kalastuksen kohteena olevat lajit pääsevät pakoon tai estävät niitä pääsemästä liian lähelle verkkoja. Voidaan myös käyttää rajaavia laitteita, jotka auttavat suuria merieläimiä pakenemaan verkoista tai karkoittimia, kuten merilintujen pelotelinjoja tai merinisäkkäitä karkottavia akustisia pingereitä.

Merenpohjan kanssa kosketuksissa olevat kalastusmenetelmät, kuten pohjatroolaus ja haraus, ovat kiistanalaisia merenpohjan elinympäristöjen vaurioitumisriskin vuoksi. Nämäkin menetelmät voivat kuitenkin olla kestäviä, jos niitä hallinnoidaan hyvin. Merenpohjan elinympäristöjen tutkimuksella voidaan tunnistaa haavoittuvia alueita, joita tulisi välttää, mukaan lukien alueet, joissa on herkkiä hitaasti kasvavia lajeja, kuten koralleja. Kalastajat voivat myös käyttää kevyempiä pyydyksiä vähentääkseen kosketuksen vaikutusta merenpohjaan ja joissain tapauksissa asettaa verkkoja syvyyteen, joka välttää kosketuksen kokonaan.

Voidaan myös ryhtyä toimiin, joilla estetään kalastusvälineiden katoaminen tai hylkääminen mereen ja vähennetään katoavien pyydysten vaikutusta. Tämä voi tarkoittaa kadonneiden pyydysten tarkkailua ja talteenottoa sekä biologisesti hajoavien paneelien tai lukkojen käyttämistä pyyntivälineissä, kuten hummerimerroissa, jotka mahdollistavat ansaan jääneiden eläinten pakenemisen.

Kuinka MSC-sertifioidut kalastukset kehittyvät

Kuinka MSC-sertifioidut kalastukset kehittyvät

Sen lisäksi, että kalastukset pyytävät ainoastaan terveistä kalakannoista, on niiden myös osoitettava, että ne hallinnoivat vaikutuksiaan elinympäristöihin ja muihin meren lajeihin tehokkaasti.

Mikä on MSC:n lähestymistapa sertifioituun kestävään kalastukseen?

Marine Stewardship Council käyttää sertifiointiohjelmaansa ja ympäristömerkkiään maailman valtamerten hyvinvoinnin edistämiseen huomioimalla ja palkitsemalla kestävän kalastuksen käytäntöjä.

MSC:n standardi on johtava kestävän kalastuksen mittari, ja se perustuu kalastuksenhallinnan parhaisiin käytäntöihin ja laajalti hyväksyttyyn kalatieteeseen.

Riippumaton kolmas osapuoli arvioi kalastukset standardimme mukaisesti. Niiden on täytettävä standardimme kolme perusperiaatetta:

Sertifioidut kalastukset auditoidaan joka vuosi. Niitä voidaan vaatia parantamaan käytäntöjään edelleen, jotta merien luonnonvarat säilyvät myös tuleville sukupolville.

Lue lisää standardistamme ja siitä, miten kalastukset sertifioidaan.

MSC:n kestävän kalastuksen standardi

MSC:n kestävän kalastuksen standardin avulla arvioidaan, onko kalastus hyvin hallinnoitua ja kestävää, ja noudattaako se tuoreimman kansainvälisen kalataloustieteen ja kalastushallinnon parhaita toimintatapoja.
MSC:n kestävän kalastuksen standardi