Liikakalastus on vakava maailmanlaajuinen ongelma, joka uhkaa merten elämää ja monimuotoisuutta. Merielämän katoaminen on uhka miljoonille ihmisille, jotka ovat riippuvaisia merenelävistä proteiinin ja toimeentulon lähteenä.
Mitä on liikakalastus ja miksi se on ongelma?
Kun liian suuri osuus kaloista pyydetään eikä mereen jää tarpeeksi aikuisia kaloja lisääntymään ja ylläpitämään tervettä populaatiota, on kalakanta ylikalastettu.
Liikakalastus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja liikakalastettujen kalakantojen määrä onkin nyt kolme kertaa suurempi kuin vuonna 1970. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO seuraa yli 500 kalakantaa ympäri maailmaa. Vuonna 2024 arvioitiin, että yli 37 prosenttia näistä kalakannoista oli ylikalastettuja.
Kalastuksesta riippuvaisille yhteisöille kantojen romahtamisen vaikutukset voivat olla tuhoisia. Liikakalastus on huolenaihe myös luonnonvaraisen meriympäristön kannalta, koska se on yksi suurimmista syistä merten monimuotoisuuden häviämiseen.
Overfishing explained
Mikä lisää liikakalastusta?
Liikakalastukseen vaikuttavat useat tekijät, kuten:
- Kulutuksen kasvu: Väestön määrä nousi 8 miljardiin marraskuussa 2022, ja sen odotetaan kasvavan lähes 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Meriperäisten (viljeltyjen ja luonnonvaraisten) elintarvikkeiden kulutus kasvaa kaksi kertaa nopeammin kuin maailman väestö.
- Ilmastonmuutos: Merien lämpötilan nousu muuttaa kalakantojen vaellusreittejä ja saa ne siirtymään pois perinteisiltä kalastusalueilta. Liikakalastusta tapahtuu, kun kalastus jatkuu samalla tasolla, vaikka osa kalastuksen kohdelajeista on siirtynyt uusille alueille.
- Laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön (LIS) kalastus: Kalan pyynti viranomaismääräyksiä tai kansainvälisiä määräyksiä noudattamatta, esimerkiksi suojelualueilla, tai puutteellinen raportointi saadusta saaliista.
- Kalastustuet: On arvioitu, että hallitukset ovat käyttäneet miljardeja dollareita tukeakseen kalastusteollisuuttaan. Joskus tämä saattaa tukea kalastusta liikakalastetuilla alueilla, joilla saalistulot eivät riitä kattamaan kalastuskuluja. Tällöin tuet päätyvät edistämään kestämättömiä kalastuskäytäntöjä.
Mitä on kestävä kalastus?
Mitkä ovat liikakalastuksen seuraukset?
Luonnonvarainen kalatalous työllistää lähes 38 miljoonaa ihmistä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön vuoden 2020 kalastuksen tilasta kertova raportti osoittaa, että 10 prosenttia maailman väestöstä on ainakin osittain riippuvainen kalastuksesta ja vesiviljelystä toimeentulonsa saamiseksi.
Jos kalakannat romahtavat, vaikutus voi olla välitön, mutta elpyminen voi kestää vuosikymmeniä. Kanadan Grand Banksin turskan kalastuksen romahtaminen vuonna 1992 jätti työttömäksi yli 35 000 kalastajaa ja laitostyöntekijää yli 400 rannikkoyhteisöstä.
Merenelävät ovat myös tärkeä proteiinin ja mikroravinteiden lähde. Yli 3 miljardia ihmistä on riippuvainen meriperäisestä proteiinista, kalan edustaessa vähintään 20 prosenttia heidän päivittäisestä proteiinin saannistaan.

Liikakalastuksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
Liikakalastus voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, elinympäristöihin ja ekosysteemeihin, jotka vaikuttavat olennaisesti ilmastoon, puhtaaseen ilmaan, veteen ja ruokaan.
Biodiversiteettivaikutukset voivat ilmetä ravinnoksi tarkoitettujen kalakantojen liikakalastuksen lisäksi myös tahattomasti pyydettyjen lajien liikakalastuksen kautta. Tämä voi pitää sisällään uhanalaisia lajeja, kuten jotkin hait, rauskut ja kilpikonnat. Esimerkiksi haiden poistamisella merestä voi olla sivuvaikutuksia niiden saaliina ja ravintoketjussa alempana oleviin lajeihin. Tämä heikentää luonnon monimuotoisuutta.
Mitä liikakalastukselle voidaan tehdä?
Liikakalastuksen lopettaminen ei tarkoita kalastuksen lopettamista kokonaan. Kestävästi hallinnoitu kalastus on ympäristön kannalta parempi ja tuottavampi pitkällä aikavälillä.
Jos kaikkea kalastusta hallinnoitaisiin kestävästi, saisimme vuosittain jopa 16 miljoonaa tonnia enemmän saalista meristämme, mikä riittäisi kattamaan 72 miljoonan henkilön vuotuisen proteiinin tarpeen.
Maailman kamppailessa kasvavan väestön ruokkimisen kanssa, merestä peräisin olevalla kestävästi tuotetulla ruoalla on yhä tärkeämpi rooli.
Liikakalastusta koskevista tilastoista huolimatta, kestävien merenelävien saatavuudessa kuluttajille on tapahtunut tasaista edistystä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Blue Transformation -raportti vuodelta 2019 osoittaa, että 82 prosenttia pyydetystä saaliista on peräisin kestävästi hallinnoiduista kannoista. Tämä tarkoittaa lähes 4 prosentin kasvua. Se tarkoittaa, että kuluttajilla on yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja, erityisesti suosittujen lajien, kuten tonnikalan, alaskanseitin ja sardellin, kohdalla.
MSC-sertifioitujen kalastusyritysten kehittäminen
Mitä MSC tekee liikakalastukselle?
MSC perustettiin torjumaan liikakalastusta, ja MSC:n kestävän kalastuksen standardilla voi olla tärkeä rooli sen ehkäisemisessä.
Lähes viidesosa maailman merisaaliista on sertifioitua tai standardin mukaisesti arvioitavana. Standardimme on maailmanlaajuisesti tunnustettu kala- ja äyriäistuotteiden kestävyyden mittari ja noudattaa tuoreimman kansainvälisen kalataloustieteen ja kalastushallinnon parhaita toimintatapoja.
MSC:n kestävän kalastuksen standardi on joukko vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ympäristön kannalta kestäväksi sertifioitava kalastus kohdistuu vain runsaisiin ja uusiutumiskykyisiin kalakantoihin. Se myös edellyttää, että kalastuksen vaikutukset laajempaan meriekosysteemiin minimoidaan. Standardi edellyttää myös, että kalastusta hallinnoidaan hyvin ja kalastukset noudattavat asiaankuuluvia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja.
Kalastusten arviointi tapahtuu riippumattomasti ja kalastukset auditoidaan vuosittain vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.
MSC:n tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että MSC:n kestävän kalastuksen standardin mukaisesti sertifioitujen kalastusten kohteena olevat kalakannat suoriutuvat kestävyyden keskeisistä vertailuarvoista paremmin kuin sertifioimattoman kalastuksen kohteena olevat kalakannat. MSC-sertifioidut kalakannat ovat terveempiä, runsaampia ja paljon vähemmän alttiita liikakalastukselle.