Marine Stewardship Council (MSC) kehottaa Pohjois-Atlantin rannikko- ja kalastusvaltioita ratkaisemaan poliittisen umpikujan ja sopimaan kestävistä saaliskiintiöistä Atlanto-Skandian (AS) sillin, mustakitaturskan ja makrillin kantojen pyynnille. Tämä on reaktio kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICESin uusiin tieteellisiin tiedonantoihin, jotka osoittavat huolestuttavan laskusuuntauksen jatkuvan silli- ja makrillikannoissa, jotka kuuluvat Euroopan ikonisimpiin ja taloudellisesti tärkeimpiin kalakantoihin.
Atlanto-Skandian sillikanta on pudonnut vuoden 2008 6,9 miljoonasta tonnista 3,1 miljoonaan tonniin, ja kannan taso on nyt kriittisen kestävyyskynnyksen alapuolella. Tämä tarkoittaa pistettä, jossa kannan pitkän aikavälin terveys on vaarantunut. Makrillikannat ovat pudonneet vuoden 2015 7,26 miljoonasta tonnista 2,8 miljoonaan tonniin ja ne ovat myös lähellä tätä kriittistä raja-arvoa.
ICES:n tiedonannon mukaan Atlanto-Skandian sillin, mustakitaturskan ja makrillin saaliit vuonna 2023 ylittivät jälleen tieteellisesti ohjearvot jopa 33 %, 28 % ja 35 %. Nämä ohjearvot on määritelty kantojen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja niiden jatkuva ylittäminen vaarantaa meriemme hyvinvoinnin, valtioiden talouden sekä kalastuksesta riippuvaisten ihmisten toimeentulon.
MSC:n analyysi paljastaa, että pelkästään viimeisen seitsemän vuoden aikana Koillis-Atlantin sillin, mustakitaturskan ja makrillin kokonaissaaliit ovat ylittäneet tutkijoiden suosittelemat saalismäärät 31 prosentilla. Tämä vastaa hieman yli 5,3 miljoonaa tonnia kalaa, joka olisi pitänyt jättää mereen, jos tieteellistä ohjetta olisi noudatettu.
ICESin viimeisimmässä lausunnossa suositellaan makrillin saaliiden vähentämistä 22 % vuonna 2025, jolloin kokonaissaalis olisi 576 958 tonnia. ICES suositteli Koillis-Atlantin sillin saaliiden pienentämistä 44 % jo vuonna 2023. Tutkijat ennustavat tulevina vuosina suurempaa nuorten kalojen määrää, mikä johtaisi 3 % kasvuun tieteellisesti suositelluissa pyyntimäärissä. Toimia tarvitaan kuitenkin kiireellisesti, jotta varmistetaan, että kiintiöt asetetaan nyt tieteellisten ohjearvojen mukaisesti ja ne myös liitetään pitkän aikavälin kalastuksenhallintasuunnitelmaan, jossa on sitova pyyntistrategia.
Jotkut maailman rikkaimmista valtioista kalastavat näitä kalalajeja, mutta hallitusten väliset neuvottelut tieteellisten ohjearvojen mukaisesta kiintiöiden jakamisesta ovat edelleen umpikujassa. Sen sijaan kukin valtio asettaa tällä hetkellä omat kiintiönsä ja lopputulemana näiden kiintiöiden summa ylittää tieteelliset ohjeet merkittävästi. Keskinäisen sopimisen epäonnistuminen on johtanut kaikkien kolmen Koillis-Atlantin pelagisen kannan ylikalastamiseen. Ison-Britannian, Norjan ja Färsaarten välisessä makrillia koskevassa osittaisessa sopimuksessa on edistytty jonkin verran, mutta se on laajennettava kattavaksi kiintiöiden jakosopimukseksi kaikkien asianomaisten maiden välillä, jotta sopimuksesta olisi makrillikannalle merkittävää hyötyä.
Erin Priddle, MSC:n Pohjois-Euroopan aluejohtaja, kertoo: "Viimeisimmät tiedot Atlanto-Skandian sillin ja makrillin kannankehityksestä ovat erittäin huolestuttavia. Nämä lajit ovat elintärkeitä meren ekosysteemille, maailmanlaajuisille merenelävien toimitusketjuille ja ihmisten toimeentulolle. Hallitusten tulee priorisoidan sellaisen kiintiöiden jakamista koskevan sopimuksen aikaansaaminen, joka on tieteellisten ohjeiden mukainen ja auttaa turvaamaan näiden kantojen terveyden tuleville sukupolville. Seuraava rannikkovaltioiden kokous lokakuussa 2024 tarjoaa Koillis-Atlantin rannikko- ja kalastusvaltioille hyvän mahdollisuuden kehittää viimeaikaista osittaista makrillia koskevaa sopimusta ja neuvotella kattavista kiintiöiden jakamista koskevista sopimuksista kaikille kolmelle Koillis-Atlantin vaarantuneelle kannalle.”
Koillis-Atlantin pelagisten kalakantojen MSC-sertifikaatit pidätettiin vuosina 2019 ja 2020, koska kattavaa kalastuskiintiösopimusta, joka sisältää tarkasti määritellyt valtioiden väliset pyynninhallintasäännöt ja -strategiat, ei saatu aikaan. Sertifikaatin menetys on vähentänyt kestävästi pyydettyjen merenelävien saatavuutta ja monesta tutusta sillituotteesta on myös Suomessa kadonnut MSC:n sininen ympäristömerkki. Positiivista kuitenkin on, että Suomessa muun muassa Kesko, Lidl ja Suomen Sillikonttori lopettivat Koillis-Atlantin sillin käytön tuotteissaan, säilyttääkseen ne MSC-sertifioituna.
ICESin tiedonanto: Makrilli
ICESin tiedonanto: AS silli
