Maailman väkiluvun odotetaan nousevan 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja elintarvikejärjestelmät ja ympäristö ovat jo nyt kovan paineen alla, joten tuleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Hyvä lähtökohta olisi tunnustaa se panos, jonka meriemme luonnonvarat voivat antaa.
Valtameret peittävät yli 70 % planeetastamme ja tarjoavat proteiininlähteen yli 3 miljardille ihmiselle ympäri maailmaa, mutta hallitukset ovat jättäneet huomiotta meren antimien roolin väestön ruokkimisessa ja kannattaneet maapohjaisia ratkaisuja, kuten esim. tärkkelyspitoisten vihannesten ja punaisen lihan tuotantoa.
Tämän politiikan seuraukset ovat karuja. YK:n FAO:n elintarviketurvan ja ravitsemuksen tila maailmassa -raportin mukaan kaloreita sisältävien, ravintoainerikkaiden ruokien aiheuttamat terveysriskit ovat johtaneet miljoonien ennenaikaisten kuolemien lisääntymiseen, kun taas punaisen lihan liiallinen kulutus edistää vakavia, mutta ehkäistävissä olevia sairauksia, kuten esim. sydänsairauksia – nykyään johtava kuolinsyy maailmanlaajuisesti.
Tilanteen uudelleenarviointi on käynnissä ja YK sekä johtavat tutkijat kehottavat nyt hallituksia ottamaan merenelävät keskeiseksi osaksi elintarvikepolitiikkaansa ja hyvästä syystä. Blue Food Assessmentin taustalla olevien tutkijoiden mukaan vesiperäisiä ruokia ei hyödynnetä riittävästi, vaikka ne lukeutuvatkin maailman ravintorikkaimpiin elintarvikkeisiin.
Esimerkkinä tästä luonnonvaraiset kalavarat. YK ennustaa, että kalastussektori tuottaa 96 miljoonaa tonnia saalista vuoteen 2030 mennessä. Asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että vielä 16 miljoonaa tonnia voisi olla saatavilla, jos liikakalastus saataisiin kuriin ja valtameriemme kalakantoja hyödynnettäisiin kestävästi.
Tällä voisi olla myös merkittäviä terveyshyötyjä. Marine Stewardship Councilin (MSC) uusi analyysi, joka perustuu Harvardin yliopiston Aquatic Foods Composition Database -tietokannan tietoihin, osoittaa, että tämä suurempi määrä, 112 miljoonaa tonnia mereneläviä, voisi tarjota tärkeitä ravintoaineita ja vitamiineja monille. Aquatic Foods Composition Database on maailman kattavin globaali tietokanta, joka sisältää yli 3 500 vesieläinlajia ja satoja ravintoaineita.
Lisääntynyt saalis voisi esimerkiksi korjata raudan puutetta 4 miljoonalla ihmisellä ja B12-vitamiinin puutostilaa 18 miljoonalla ihmisellä. Tämä puolestaan auttaisi lievittämään anemiaa, globaalia kansanterveysongelmaa, joka vaikuttaa lähes puoleen alle 5-vuotiaista lapsista ja 40 prosenttiin raskaana olevista naisista maailmanlaajuisesti.
Vastaavasti, noin 38 miljoonaa ihmistä, jotka eivät tällä hetkellä saa ravinnostaan tarvittavaa määrää välttämättömiä omega-3-rasvahappoja (DHA ja EPA), joita löytyy pääasiassa merenelävistä, voisivat täyttää päivittäiset tarpeensa, jos valtameriämme kalastettaisiin kestävästi. Tietenkään pelkkä merenelävien määrän lisääminen ei riitä. Saavutettavuutta on myös parannettava varsinkin kaikkein aliravituimman väestön keskuudessa. Se, että markkinoille saataisiin miljoonia tonneja lisää mereneläviä, on kuitenkin lupaava alku.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten lisääntyessä ihmisten ravinnonhankinnasta tulee haastavampaa. Mutta tässä luonnonvaraisilla merenelävillä on myös etu moniin muihin ruokiin verrattuna, koska ne eivät vaadi maata tai makeaa vettä ja saastuttavat vähemmän. Merenelävien hiilijalanjälki on kokonaisuudessaan myös huomattavasti pienempi kuin punaisen lihan tuotannon.
Jos luonnonvaraisten ”sinisten ruokien” hyödyt halutaan toteuttaa, hallitusten on lopetettava meriemme laiminlyönti. Koska kolmasosa maailman kalakannoista on edelleen ylikalastettuja, poliittisten päättäjien on asetettava meristä huolehtiminen elintarvikestrategioidensa ytimeen. Niiden on tehtävä asetuksia, joilla varmistetaan, että meriä kestävästi hyödyntäville kalastajilla annetaan tunnustusta, heitä kuullaan ja tuetaan. Kyse ei ole vain uuden kehittämisestä, vaan myös sen varmistamisesta, että emme hukkaa ja tehtyä edistystä.
Tämä on saavutettavissa oleva tavoite, jolla on laaja tuki kansalta. Hyvä kalastuksen hallinta, jota tukevat hallitukset, yritykset ja kalastajat, voi saada paljon aikaan. Tuore tutkimus paljasti, että kestävän kalastuksen kohdekalakannat ovat terveempiä ja runsaampia kuin kalakannat, joita ei hallinnoida kestävästi. 23 markkinalla toteutettu riippumaton kuluttajatutkimus osoittaa myös, että valtameriemme tulevaisuutta koskevasta huolesta johtuen kestävästi tuotetuille mereneläville on entistä enemmän kysyntää.
Tehokkaat muutokset terveyden ja toimeentulon parantamiseksi kaikkialla maailmassa ovat mahdollisia, mutta vain, jos poliittiset päättäjät tajuavat, miten arvokasta meriemme luonnonvarojen suojeleminen tuleville sukupolville oikein on.
